Laitetaanpa vähän väliaikatiedotetta..Nyt on vierähtänyt jo useampi viikko ilman yhden yhtäkään paastopäivää. En olisi uskonut tällaista kautta tulevan, sen verran hyvin on tämä viiskakkonen sujunut..Mutta elämä on arvaamatonta, koskaan ei tiedä mitä kulman takana on.
Pari viikkoa sitten sain - viidentoista vuoden tauon jälkeen - rajun vatsataudin, jonka pahin vaihe kesti onneksi vain yhden yön. Mutta millaisen yön, huh huh..Menemättä sen enempää yksityiskohtiin - jos sanon että laihduin tuossa yössä kaksi kiloa, niin voitte varmasti kuvitella loput. Vatsaparan kunnollinen toipuminen kestikin sitten vähän pidempään, pari viikkoa vierähti niin, ettei oikein mikään maistunut, vatsa oli kipeä ja huono olo vaivasi. Eipä siinä paljon paasto kyllä inspiroinut. Se sanottakoon, että tuon kamalan yön jälkeen kävi paino 93 kilossa eli oli ensimmäinen kerta kolmeen vuoteen kun tuollaisia lukuja oli näkyvissä.
Tällä hetkellä paino pyörii siinä 95 kilossa, eli onneksi ei tämä tauko oli kuitenkaan tuhonnut saavutettuja tuloksia. Olen kyllä tuntevinani miten läskit hiippailevat takaisin vyötärönseudulle ;)
Tänään olin ajatellut ryhdistäytyä ja pitää paastopäivän - mutta en vain pystynyt. Sekä psyykinen että fyysinen vointi on tässä muutaman viikon aikana joutunut niin kovaan myllytykseen, että hitaampia heikottaa. En tiedä mihin suuntaan tilanne tästä kääntyy, juuri nyt on elämäni yllä aika iso pilvi, jota eivät edes positiiviset ajatukset ole onnistuneet täysin puhaltamaan pois. Syytä muutokseen en myöskään osaa arvioida. Raskaalta kuitenkin tuntuu juuri nyt. Ulkona paistaa aurinko - mutta minun sisälläni ei.
Uskoisin, että kunhan saan elämän taas raiteilleen, paasto jatkuu. En tauosta huolimatta ole tuntenut mitään halua luovuttaa ja olen todella iloinen ja ylpeä jo saavutetusta pudotuksesta. Katselen nyt kuitenkin rauhassa, miten tästä saan noustua ja jatkan sitten. Kiva että olette tähän asti jaksaneet seurata matkaani. Ymmärrän kuitenkin että mielenkiinto hiipuu, jos tekstiä ei tule kovin tasaiseen tahtiin. Toisaalta, se oikea elämähän on internetin ulkopuolella, keskitytään kaikki siihen ensisijaisesti ja vasta sitten tähän cyber-maailmaan. Iloitsen jokaisesta lukijasta joka vielä ensi kuussa - ja ehkä ensi vuonna täällä käy, olette omalta osaltanne minunkin innoittajiani! Tsemppiä myös jokaiselle joka painonsa kanssa taistelee - me onnistumme, muistetaanhan se <3
Kuulumisiin siis.. :)
Kiitos että palasit. on ollut kannustavaa seurata sinun 5:2 paastoa. itse olen ollut kohta vuoden kyseisellä ohjelmalla ja välillä on mennyt päin p.. mutta olen vain jatkanut sitten kun on voimia riittänyt. kesä oli vaikea ja pakkia tuli mutta nyt on taas suunta parempaan. JATKETAAN JUN TAAS JAKSETAAN.
VastaaPoistaMulle on nyt vihjailtu että vois jo lopetaa tän viiskakkoilun. Meinasin kuitenkin pikkasen vielä rutistaa ja sitten siirtyä yhden päivän taktiikkaan. Tosin naamasta alkaa jo näkyä, että kyllä niitä ryppyjä on :( ennen eivät vaan näkyneet, kun oli pyöreyttä sen verran. No nyt ymmärrän miksi vanhemmat ihmiset hymyilee niin paljon, silloin ei näy lommot poskissa, haha :) Ja miehän olen "vanhempi ihminen", joten ei muuta kuin hymyilyä vaan lissää, sitä tämä maailma tarvitseekin. Tsemppiä siulle ja kaikille muillekin lukijoille valitsemallanne tiellä <3. T. Sirpa
VastaaPoista