14.6 2014

Tänään on ilmassa selkeästi matalapainetta, niin sisällä kuin ulkona. Uskomatonta, millaista heilahtelua sää tarjoakaan - yhdessä hetkessä ollaan trooppisen helteen keskellä, seuraavassa etsitään jo paksua villapaitaa päälle :) No, eipä ainakaan pitkästytä ja jokainen saa varmasti mieleistänsä säätä ;)

Mennyt viikko on jälleen ollut työtä pullollaan, joten kuntoilua on saanut ainoastaan nuo aivot. Olenkin varmasti "kuolleisuustilastojen kärkipäässä", eikös se ollut niin että istuminen tappaa :(  Tämän tilan ei ole tarkoitus jatkua ikuisesti -  mutta kun näitä hommia on vaikea tehdä seisaaltaan..Eilen päivittelin blogejamme, niitä onkin vähän kertynyt kun hoidan myös miehen blogia/kotisivua, jossa ovat esillä hänen maalauksensa. Laitetaanpa tähän linkki sinnekin: http://johnsychold.blogspot.com jos vaikka tykkäätte kurkata upeita merimaalauksia. Myös hänellä on kesänäyttely aiemmin mainitussa Teijon Masuunissa - vielä yksi syy tehdä sinne kiva kesäretki! Tässä pieni kuvamaistiainen:

Älkää nyt pahastuko vaikka tänne väliin tulee näitä "mainoksia", tämä kun on tätä meidän jokapäiväistä elämää.  Ainakin minusta on kiva lukea mitä toiset tekevät työkseen. Olemmehan me muutakin kuin vain "viiskakkosia", enkä nyt puhu iästä :D

Meidän elämästämme voi lukea myös toisesta blogistani, jota olen kirjoittanut jo useita vuosia. Nyt ei postauksia ole tullut kovin usein, koska olen niin intensiivisesti kirjoittanut tänne, mutta kyllä sieltä löytyy lukemista, jos jotakuta kiinnostaa.  Linkki sinne on http://metsansuloisinpaikka.blogspot.com

Mietin eilen että mitä voisin tänne  kirjoittaa, ettei tästä tulisi vanhan toistoa. tavallaan tietenkin paastopäivät ovat tässä vaiheessa jo rutinoituneita, eipä niissä suuria eroja ole. Sellaisen olen huomannut, että jos on kovin synkkä ja sateinen päivä, voi olla vaikeampaa pitää kiinni paastosta. Samoin hormonit vaikuttavat. Olen kuitenkin tavattoman ylpeä siitä, että yksikään paastopäivä ei ole mennyt myttyyn tai peruuntunut, vaikka aamulla on pari kertaa käynyt mielessä että jos jättäisin tänään väliin. Aina olen kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen, että lintsaaminen vaan harmittaisi jälkeenpäin ja päättänyt tsempata joka tapauksessa. Toki ovat kalorit menneet pari kertaa yli sallitun 500:n mutta tuskin kuitenkaan yli 600:aa. Olenkin lohduttautunut sillä ajatuksella, että jos olisin mies, olisi paastopäivä mennyt nappiin :D Muutamia kertoja on myös edellisenä iltana tuntunut hieman kurjalta ajatus, että huomenna on paasto, mutta nämä ovat sen verran lyhyitä ponnistuksia, että niistä selviää kyllä.

Omalla kohdallani juuri tämä "rajallinen kärsimys" - jos sitä nyt edes kärsimykseksi voi sanoa - on ollut juuri se pelastava juttu miksi olen selvinnyt jo kuusi kuukautta, eikä tunnu ollenkaan ylivoimaiselta tai mahdottomalta jatkaa niin kauan kunnes tavoite on saavutettu. En oikeastaan huomaa olevani mitenkään dieetillä ja paastopäivien kautta on ajatusmaailma muovautunut vähän kuin huomaamatta oikeaan suuntaan. Kaikenkarvainen pakottaminen ja "vyön kiristäminen" on aina saanut minusssa heräämään pienen anarkistin, eivätkä sellaiset kuurit ole pitkää aikaa vanhentuneet minun huomassani. Mutta tämä tuntuu tulleen jäädäkseen. Jos mitään varteenotettavia syitä lopettamiseen ei muuten ilmesty, tällä mennään niin kauan kunnes ylimääräiset kilot ovat poissa. Ja sen jälkeen varmaan 6:1 eteenpäin.

Tuli mieleen,  että ehkä voisi laittaa pystyyn sellaisen "kyselytunnin"- eli te, lukijat, voisitte esittää minulle kysymyksiä! Ne saavat koskea mitä vaan, mielellään tätä dieetillä oloa mutta tietenkin muutakin asiallista saa kysyä jos haluaa. Eli laittakaapa kommenttina kysymyksiä, niin poimin ne sieltä seuraavaan postaukseen. Nyt siis rohkeasti kyselemään niin palataan niihin seuraavaksi!