Maanantain paastopäivä meni näin: suunniteltu kaloriensaantimäärä: 500. Toteutunut määrä: jotain 1000. :D Sanoisin että tämä on ihka ensimmäinen kokonaan pieleen mennyt paastopäivä kuuden kuukauden aikana, ei ollenkaan huonompi suoritus :D
Päivä alkoi kyllä ihan hyvin, tosin viikonlopun reissaamisen jälkeen oli ehkä hieman haasteellista saada itsensä ruotuun. Aamiaisen ajan pysyin kyllä kurissa, mutta ongelmat taisivat alkaa päivällisestä. En ollut muistanut ajatella paastopäivän ruokailua kauppareissulla, joten ainekset olivat puutteelliset. Nuudeleita löytyi joten päätin tehdä niistä soppaa. Vesi kiehumaan, joukkoon uutta kaalia, porkkanaa, sipulia ja bataattia. Lopuksi heitin joukkoon nuudelit. No, eihän siitä mitään soppaa tullut, kun nuudeleita meni liikaa, joten niitä sitten tuli syötyä ja kalorimäärä alkoi siinä vaiheessa kallistua fiaskon puolelle. NuudeliSOPASSA kun ei niitä kaloreita niin kovin paljon ole, mutta kun tässä ruoassa oli kyllä enemmän nuudeleita kuin lientä niin..
No, ajattelin että ei hätää, vielä tämä tästä korjaantuu. Mutta ei - iltaa kohden alkoi nälkä vaatia huomiotaan aina vain kasvavalla metelillä. Tähän mennessä olen kyllä onnistunut nälän hiljentämään, tai ainakin kestämään sen ajattelemalla että huomenna sitten syön lisää. Nyt ei vaan oikein motivaatio ollut huipussaan, vatsa vaivasi ja muutenkin oli kurja olo. Kaurapuuron keitin mikrossa illalla, mutta sen lisäksi söin ainakin kolme uutta perunaa kylminä juuston ja maksapasteijan kanssa, ja keittokinkkuviipaleita monta..Höh..Eikä repsahdus vielä tähän loppunut.
Saman vuorokauden puolelle sain mahdutettua vielä keskiyöllä kaapista rohmitut hedelmäkarkit sekä neljä palaa suklaata. Totta kai harmitti, kun kerran aamulla oli alkanut paastomielessä ja sitten kaikki meni pannariksi. Mutta en tiedä, toisaalta naurattaa. Elämä on tällaista, eikä se lopu yhteen rupsahtaneeseen paastopäivään.
Joku nyt ehkä miettii että mitäs ihmeellistä siinä nyt sitten on, että osaa ottaa tuon noin rennosti. Uskokaa pois, kyllä siinä on paljonkin ihmeellistä. Kun on vuosia taistellut ylipainon kanssa, tietää mitä moraalinen krapula tarkoittaa. No, juuri sitä valtaisaa itsesyytösten määrää joka seuraa jokaisesta epäonnistumisesta dieetin aikana. Sitä, mikä helposti saa lannistumaan ja luovuttamaan. Kun ei tästä kuitenkaan tule mitään.
Sen sijaan pystyin nyt sanomaan itselleni:
"Ei se mitään. Ei tämä tähän kaadu. Seuraava paastopäivä menee varmasti taas hyvin. Ja ajattele mitä olet jo saanut aikaan, olen laihtunut 16 kiloa!!! 32 voipakettia!! Se on ihan uskomaton suoritus!!! Eikä tämä ole mikään pikadieetti vaan tulee jatkumaan vielä pitkään. Eteenpäin vain siis ja onnittelut tähänastisesta upeasta suorituksesta!"
Niin minä sanon itselleni. Ja sanonpa vielä senkin, että tällä viikolla mennään vähän rauhallisemmin, torstain paastokin jää ilmeisesti tauolle. Perjantaina on pitkä päivä jolloin on jaksettava aamuvarhaisesta iltamyöhään. Joskus on paaston jälkeinen päivä hieman haipakkaa, joten ei oteta sitä riskiä tällä kertaa. Ensi viikolla uusin innoin ja voimin eteenpäin.
Hyvä on myös muistaa, että 1000 kcal:n päivässäkin on tavalliseen 2000 kcal:n päivään verrattuna 1000 kcal:n vaje! Laskutapaha on, että jos päivittäin tulee kalorivajetta 500 kcal, laihtuu puoli kiloa viikossa. Viikossa vajetta pitäisi siis tulla 3500 kcal. 5:2-dieetillä viikoittaista vajetta tulee n. 3000 kcal (jos normipäivän ruoka on 2000 kcal). Eli ei tosiaan kannata repsahduksesta välittää, tavoitetta kohti tämäkin paastopäivä sinulla meni! :)
VastaaPoistaPäivi: ihan sama tuli itselleni mieleen sen jälkeen kun olin tuon tekstin kirjoittanut - että vaikka meni noin paastona pieleen, ei kuitenkaan tullut normipäivän kalorilastia :) Itse asiassa en edes osaa sanoa paljonko niitä kaloreita tuli, mutta paaaljon enemmän kuin 500 kuitenkin ;) Mutta kuten sanottu, ei hätää. Oikeaan suuntaan mennään joka tapauksessa!
VastaaPoista