Kauhean yön jälkeen jouduin tekemään todella vaikean päätöksen. Jätän tällä viikolla paastot väliin ja katson koheneeko olo. Yöllä tuntui kuin rinnan päällä olisi ollut ison elefantin jalka, olo oli yleisesti ottaen tukala ja lihaskramppi teki hengittämisen ja kyljellään makaamisen kivuliaaksi. Mietin jo ihan vakavissani, pitäisikö lähteä ajamaan lähimpään päivystykseen 50 kilometrin päähän...Ajattelin miten mies, tytär ja ikääntyvä äiti selviävät jos minulle sattuisi jotain. Ahdisti, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ravasin pihalla ja katselin kun tähtien valo himmeni ja uusi aamu alkoi sarastaa.
Olo ei vieläkään ole oikein hyvä. Ja mieli se vasta maassa onkin! Henkisesti tämä 5:2 on niin sopiva minulle ja olen ollut onnellinen sen tehokkuudesta. Mitä jos joudun jättämään tämän metodin kokonaan? Mitä jos en pystykään jatkamaan elämäntaparemonttia ja pudotetut kymmenen kiloa tulevat takaisin? Tunnen itseni orvoksi kun en voikaan tukeutua jo hyväksi havaittuun viikko-ohjelmaan...Jos tämä menee taas sellaiseksi lusmuiluksi että ollaan muka tehty ryhtiliike ja sitten vähitellen valutaan vanhoihin tapoihin. VOI EIIII!!! En halua!!!
Olen myös kokenut kivaa yhteenkuuluvaisuutta teidän muiden kanssa jotka samalla ohjelmalla ponnistelette. Joudunko nyt ikään kuin yksin eri huoneeseen kun te muut olette porukalla siinä toisessa huoneessa?
Ei vielä ole varmaa joudunko lopettamaan mutta järki sanoo että nyt on pidettävä tauko ja kokeiltava, vähenevätkö oireet. Teen kaikkeni syödäkseni silti terveellisesti ja liikun niin paljon kuin olo antaa myöten. Ettehän silti hylkää minua tänne yksin taistelemaan? Toivottavasti voimme silti tukea toisiamme, oli tie muutokseen mikä tahansa.
Ulkona on ihana keväinen päivä juuri alkanut. Se antaa toivoa paremmasta, vaikka juuri nyt huoli painaa ja vähän pelottaakin. Positiivinen mieli on kuitenkin iso osa tätä taistelua. Kaivan siis sen esiin kaiken tämän kuonan alta ja tallustan eteenpäin, joskin tänään vähän raskain askelin.
Voimia sinne, Laura
VastaaPoistaEihän tauko mitän merkitse. Siinä näet sitten, auttaako se oireisiin. Sitten vaan jatkat 5:2:ta kun ja jos siltä tuntuu, ei se sieltä minnekään karkaa. Itse pidin joulu-uudenvuoden taukoa 2 viikkoa ja odotin että aloittaessani uudelleen kokisin samanlaiset "flow"-tuntemukset kuin ensimmäisellä kerralla. Mutta ei, oli vaan hankaluuksia, nälkää ja mielitekoja. Mutta kyllä tauko oli hyväksi, jaksoi paremmin taas jatkaa. Nyt mietin pääsiäisen seudulle samanlaista, tosin lyhempää taukoa. Saa nähdä.
Emme sinua hylkää, taistelutoveri ;-)
Kaappi67
Hei Laura-hyvä, emme sinua toki hylkää <3 Pidä paussia ja käy vaikka niissä verikokeissa, niin saat selvyyttä mikä johtuu mistäkin. Niinkuin tuonne ryhmään kirjoitinkin, niin minulla on ollut niitä vatsakramppeja, jotka tosin nyt ovat helpottaneet, ainakin toistaiseksi. Mutta ei mitään syytä paniikkiin, päivitä kuulumisia aina kun joudat. Jos vaan enkku taipuu, niin kannattaa käydä siellä http://www.fastday.com/ foorumilla lukemassa kokemuksia. Siellä on niitä aika paljon, joten voi löytyä samankaltaisiakin ja ehkä ratkaisujakin. Itse joudun käyttämään Chrome käännösohjelmaa, kun ei ihan joka sanaa ymmärrä :) Tsempityksin siis t. Sirpa
VastaaPoistaKiitos rohkaisevista kommenteista! Ne tulivat hyvään tarpeeseen <3 Keittelen täällä parasta aikaa vihannessosekeittoa ja mietin, miten teen tästä ei-paastopäivän mutta terveellisen paastopäivän. Ehkä vähän leipää keiton kyytipojaksi - paastopäivinä en leipää ole syönytkään kun olen yrittänyt välttää hiilareita. Sirpa: kurkkasin sinne fastday-sivulle mutta vaikka aika hyvin enkkua osaankin, ei kuitenkaan kärsivällisyys riittänyt kaiken lukemiseen. Ehkä minäkin kokeilen sitä käännösohjelmaa, vaikka teksti on yleensä aika hulvatonta sen kanssa :D Juu ja kirjoitteleminen jatkuu kyllä, tavoitteena on joka tapauksessa painonpudotus, ja siitä haluan kirjoittaa :)
VastaaPoistaHui, kuulostipa pelottavalta oireelta! Kyllä mun mielestä lääkärivisiitti olisi ehdottomasti paikallaan - voihan olla ihan silkkaa sattumaakin, että vaivat on alkaneet samoihin aikoihin 5:2-systeemin kanssa ja kyseessä on siis jokin muu, hoitoa vaativa vaiva. Mutta varmasti tauko on silti paikallaan. Toivottavasti kuitenkin kaikki on hyvin, mutta se ei varmaan selviä tutkimatta.
VastaaPoistaAamukaste: niin, kyllähän nuo oireet voisi lukea esimerkiksi sydänperäisiksi. Pelko siitä on muutenkin aina mukana, isänihän kuoli sydämen vajaatoimintaan...Olen kuitenkin suht hiljattain ollut sydämen uä-tutkimuksissa ja kaikki on kunnossa. Vähän samantapaisia oireita on ollut joskus ennenkin, eikä syytä ole tutkimuksista huolimatta löytynyt. Ei kiva..
VastaaPoistaNoista rinnan päällä paino -tuntemuksista... keuhkot kannattaisi myös kuvauttaa.
VastaaPoista