sunnuntai 23. helmikuuta 2014

23.2 2014

Ilmassa on edelleen kevättä, se tuntuu vyöryvän saaristomme yli voimalla, jota vastaan ei luonto pysty taistelemaan.  Vielä on hieman aikaista, mietin mitä tämä tekee tulevalle kesälle? En minä nyt sentään maaliskuussa halua  uimaan mennä...

Melkein viiden päivän liikuntatauon jälkeen teimme tänään rauhallisen kolmen kilometrin lenkin koko perhe yhdessä. Mummovauhdilla mentiin, mutta mentiin kuitenkin. Tytär ja koira painelivat pitkin metsiä, kävely oli kuulemma mielenkiintoisempaa sillä tavoin. Iloitsin siitä, että metsätiemme on säilynyt kävelykelpoisena koko talven, ainakaan vielä ei ole tullut jokavuotista potkukelkkakeliä. Ja vähän vaikea on uskoa että enää tuleekaan..

Uusi vaakamme ei toimi edelleenkään. Mrhhh...Yksi maalla asumisen harvoista epäkohdista on se, että kun ostaa jonkun tuotteen eikä se toimikaan, tulee palautusmatkaa 100 km. Enkä sitä paitsi pääse katsomaan mitä tarkalleen ottaen painan. Tällä viikolla en ole kauheasti hötkyillyt painon kanssa, paastopäivät olen kyllä pitänyt ihan kiltisti. Perjantain punnitus näytti mielestäni että suunta on edelleen alaspäin, mutta enpä sano mitään varmaksi. Kun en kerta kaikkiaan näe täsmällistä lukua :/ Kunhan joku seuraavan kerran tekee kaupunkireissun, menen paiskaamaan epäkuntoisen va'an kaupan tiskille, toivotaan että löytyy toimiva versio.

Mieli on ollut pari päivää hieman maassa. Johtunee varmasti ihan hormoneistakin, mutta jotain muutakin on ilmassa. Olo kun ei ole ollut oikein hyvä, voimat ovat vähissä ja outoja särkyjä ja kolotuksia on siellä täällä. Voihan olla että kannan kehossani vieläkin jotain piileviä flunssapöpöjä, tauti ei vieläkään ole puhjennut. Vatsan sekaisuus vaihtelee päivästä toiseen, voi olla myös taistelua mutta saattaa olla myös vanha vatsavaiva joka on nostanut rumaa päätään.

Olisi kiva kertoa että minulla menee superhyvin ja tämä dieetti on ihan mahtava. Niin se onkin - mutta näitä huonojakin päiviä ja aikoja mahtuu tänne joukkoon, kuten huomaatte. Haluan antaa rehellisen kuvan kokemuksistani, olla ikään kuin koekaniinina. Sanotaanhan sitä että tätä menetelmää ei ole testattu riittävästi jotta tiedettäisiin täysin miten se vaikuttaa. No, tässä sitä testataan paraikaa...Ponnistelu on vain haasteellisempaa kun tuntuu, että tulee outoja oireita.

Voi olla että mieheni on oikeassa - olen tehnyt niin isoja muutoksia, että keho käy läpi rankkaa puhdistuskuuria.

Laihduttaminen on rankka reissu keholle. Ne, jotka ovat joskus olleet raskaana, tietävät että silloin ei saa laihduttaa, koska elimistössä olevat myrkyt lähtevät liikkeelle ja siirtyvät napanuoran kautta vauvaan. Minä EN siis ole raskaana, otin tämän vain esimerkiksi siitä, että laihduttaessa todella tapahtuu valtavaa myrkkyliikehditää elimistössä. Jos tämä on syynä, olen tyytyväinen. Mutta mistä voin tietää että näin on? Kuka sen tietää?

On vain jatkettava päivä kerrallaan eteenpäin ja seurattava vointia.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Mitä lie ilmassa, mullakin oli huono päivä. Mutta onhan ne nuo flunssatkin vähän sellaisia, että voivat viedä voimat pitkäksi aikaa. Vaan voipa olla jotain puhdistumisreaktiotakin. Luulisin, että omaan leukalinjaani nyt pesiytyneet finniesiintymät voisivat johtua jostain sellaisesta.

    VastaaPoista
  2. Ja lisää lunta tupaan tuli, kuten seuraava postaus osoittaa ;)

    VastaaPoista