Jaahas jaahas, kuukausi ehti vaihtua...ihanaa, kevät tulee vastaan niin että kohisee!!! Mutta ensin nyt kuitenkin vähän talvea. Tämän päivän liikuntaosuus hoitui kätevästi hyötyliikunnalla. Pitkään kaivattu lumi kun sitten päätti humpsahtaa alas kertaheitolla. Vaikka sanotaan että laiska töitään luettelee, luettelen nyt kuitenkin: kolattu polkuja sinne sun tänne omalla pihalla, sitten kolattu samanlaisia polkuja äidin pihalla ja lopuksi vielä kolattu tie auki lähteelle, josta haemme veden. Aikaa meni noin kaksi tuntia ja hiki tuli. Hyvähyvä!!
Eilinen aamupunnitus sai melkein putoamaan va'alta. Paino jatkaa laskuaan sellaista tahtia, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Kohta on kadonnut jo SEITSEMÄN kiloa,, voitteko kuvitella!!! Torstainen paastopäivä tuotti vähän tuskaa, vaikka yritin pitää itseni kiireisenä koko ajan, etten ehtisi niin miettiä ruokaa. Olenkin huomannut että olen hyvin aikaansaapa maanantaisin ja torstaisin ;) Miehen arvion mukaan kulutin huomattavasti enemmän kuin söin. Siltä se kyllä iltaan mennessä tuntuikin :D
Outo yhdistelmä muuten: paastopäivinä olen luovempi, mutta toisaalta hajamielisempi. Kun ajoin Turkuun tässä jokin aika sitten, huomasin että loin blogitekstiä mielessäni huimaa vauhtia ja sain pari muutakin hyvää ideaa. Toisaalta sitten oikein säikähdin, kun tuli sellainen olo, että olin hetkeksi unohtanut olevani auton ratissa...Voi olla että vain tuntui siltä, ehkä se autopilotti kuitenkin oli koko ajan hereillä, mutta sittenkin.. :/ Ehkä olisi kuitenkin parempi jättää pidemmät ajomatkat tekemättä paastopäivinä ;)
Olen törmännyt outoon ongelmaan. Idea tässä dieetissähän on, että "normaalipäivinä" voisi syödä mitä vaan ja paino laskee silti. No, olen huomannut että kun normipäivänä syön jotain herkkua, tuntuu heti että kaikki menetetyt kilot tumpsahtavat mahaan pam. Siis kyllähän se järki sanoo, ettei se niin voi mennä, mutta joku muu osa päästä sanoo että kyllä voi...ehkä se on vain pelkoa siitä, että sortuu vanhoihin metkuihin ja koko juttu menee pieleen. Ajatusmallista ei ole mitään hyötyä ja siitä pitäisi päästä irti, se on juuri sitä turhaa syyllistämistä jota vastustan hanakasti.
Jos todella haluaa pudottaa painoaan kohtuuvauhtia, on tietenkin hyvä olla mässäämättä normaalipäivinä. Olenkin ilokseni huomannut, että noin yleensä syön järkevästi myös muuten. Eilisellä työmatkalla kävin aikamoisen Jaakobinpainin itseni kanssa siitä, missä ja mitä menen syömään. Yleensä on tapana ollut, että kaupunkireissulla syödään hampurilaiset ja ranskalaiset. Niitä olisin nytkin himoinnut, mutta jotenkin tuntui että se pilaisi kaiken. Vaikka periaatteessa olisin voinut niitä syödä...Nyt voin onnitella itseäni siitä, että söin sen sijaan kiltisti perunamuusia ja seistä tehtyä kalakastiketta sekä ison salaatin Prisman kahvilassa. Maistui hyvälle ja turhat kalorit jäivät hesen rasvalaareihin ;)
Tänään vielä luvassa sulkapalloa, jospa ystäväni mailat olisivat vähän kestävämpää tekoa kuin omat halpisversioni. Mutta ensin, syömään! Menyyllä nuudeleita katkarapujen kera. Namskis ja hyvää viikonloppua!
ps. sulkapallomailoja oli pelin alkaessa kaikkiaan kuusi. Kotiin päin niistä lähti yksi ehjä ja viisi hajonnutta. Heti kun finanssit sallivat, ostan kaksi kunnon mailaa. Tämän lisäksi tänään antoi periksi myös vaakamme. Raakaa peliä tämä piristyskuurilla olo :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti